kotona: jouluhiiri

Ai niin. Vielä yksi juttu, joka kuuluu jouluun. Vesimelonia syövä hiiri, jolla on vaaleanpunainen töyhtö päässä. Ehdottomasti.

Tämän pienen harmaan hiiren olen valinnut kuusivuotiaana, kun asuimme Yhdysvalloissa. Se kuuluu kuuseen joka joulu. Kun aikuistuin ja muutin pois kotoa, vanhempani kiltisti laittoivat sen joka vuosi esille muuten niin tyylikkäästi koristeltuun kuuseensa. Tosin usein alaoksille ja kuusen taakse.

Nyt silmäpuoli hiirulainen on meillä. Saa keikkua yläoksilla.

keittiössä: pikkumökit

On muuten kaksi asiaa (ainakin), jotka ovat olleet osa joulujani aina. Joulukuusi ja piparkakkutalo. Molemmissa on sellaista leikkimielisyyttä, jota elämässä aina pitää olla. 

Meillä on nykyään kaksi piparkakkutaloa. Pientä kilpavarustelua koristelussa. Huomatkaa koirankopit sekä "jäädytetyt " lätäköt. Tärkeintä on muuten muistaa jemmata talon sisään riittävästi koristeita!

käsillä: joulutyynyt

Lumiset maisematyynyt ovat tämän joulun tuotoksia. Marinoin Floridasta ostettua kangasta muutaman vuoden, ja löytyihän sille käyttökohde! Harmaat lampaantaljat ostettiin terassin tuoleja varten, mutta jäivätkin sisälle.

keittiössä: joululeivontaa

Joululeivonta toteutuu meillä vanhojen tuttujen reseptien avulla.  Vanhin on isoäitini piparkakkuohje 70 vuoden takaa. Mikä ihana aarre tuollainen ohje, jolla on vuosikymmenet leivottu piparit tässä suvussa.(On muuten nykyään hyvässä tallessa suosikkireseptit,  kun laitoin ne Oi ihana joulukuu -kirjaani taannoin.) 

Ja nämä italialaistyyppiset mantelikeksit. Kokonaisia manteleita (ei missään nimessä mauttomiksi kuorittuja!), luomusitruunan kuorta, voita ja sokeria. Ah ja voi. Aivan mahtavia kahvin kanssa. 

Ja taas se purkin kansi on auki...